Haukat ja kotkat

Mehiläishaukka

Bivråk

Trooppisen Afrikan talvialueilta saapuvia mehiläishaukkoja siirtyy toukokuussa pienissä määrin alueen ylitse pesimäreviireilleen. Elo–syyskuun vaihteessa mehiläishaukkoja voi jälleen havaita kaartelemassa muuttopuuhissa, usein hiirihaukkojen seurana.

L

Merikotka

Havsörn

Merikotkan raamikas siluetti on entistä useammin nähtävissä pääkaupunkiseudullakin pesimäkannan vahvistumisen takia. Kotkan näkee kaartelevan Iso-Huopalahden ja Talin ilmatilassa etenkin maalis–huhtikuussa ja syys­ –lokakuussa. Monesti niitä on häiritsemässä lokkien tai varisten saattue.

HL

Merikotka

Havsörn

Merikotkan raamikas siluetti on entistä useammin nähtävissä pääkaupunkiseudullakin pesimäkannan vahvistumisen takia. Kotkan näkee kaartelevan Iso-Huopalahden ja Talin ilmatilassa etenkin maalis–huhtikuussa ja syys­ –lokakuussa. Monesti niitä on häiritsemässä lokkien tai varisten saattue.

HL

Ruskosuohaukka

Brun kärrhök

Ruskosuohaukka liihottelee matalalla peltojen ja ruovikoiden yllä saalista tähystäessään. Laji on pesinyt Iso-Huopalahden ruokoviidakossa useamman kerran, eikä ole ollut moksiskaan lähellä pauhaavasta liikenteestä. Ylimuuttavia lintuja nähdään eniten huhti- ja syyskuussa.

P 0–1, HL

Ruskosuohaukka

Brun kärrhök

Ruskosuohaukka liihottelee matalalla peltojen ja ruovikoiden yllä saalista tähystäessään. Laji on pesinyt Iso-Huopalahden ruokoviidakossa useamman kerran, eikä ole ollut moksiskaan lähellä pauhaavasta liikenteestä. Ylimuuttavia lintuja nähdään eniten huhti- ja syyskuussa.

P 0–1, HL

Sinisuohaukka

Blå kärrhök

Sinisuohaukka on harvinaistunut Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Se pesii pääosin Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta keväin ja syksyin voi onnella päästä näkemään siniharmaan koiraan tai ruskeankirjavan naaraan ja nuoren linnun muuttopuuhassa.

HL

Sinisuohaukka

Blå kärrhök

Sinisuohaukka on harvinaistunut Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Se pesii pääosin Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta keväin ja syksyin voi onnella päästä näkemään siniharmaan koiraan tai ruskeankirjavan naaraan ja nuoren linnun muuttopuuhassa.

HL

Kanahaukka

Duvhök

Hiljattain kaupunkilaistuneen kanahaukan havaitsee usein varisten kiivaiden varoitusrääkymisten opastamana. Haukka pyydystää ruokalistalleen alueella vierailevia valkoposkihanhia kuten myös variksia ja naakkoja, joita se jaksaa kantaa pesälleen asti.

P 1 pari, HL, HT

Varpushaukka

Sparvhök

Varpushaukka on alueella tavallisimmin silmiin osuva petolintu. Parhaiten se on näkyvillä syyskuussa, lajin päämuuton aikoihin. Kyyhkyn kokoinen mutta sutjakampi haukka saalistaa lennosta pikkulintuja taitavasti. Erilainen lentotapa ja Lyhyet ja leveäkärkiset siivet ovat hyviä eroja jalohaukkoihin.

L, HT

Varpushaukka

Sparvhök

Varpushaukka on alueella tavallisimmin silmiin osuva petolintu. Parhaiten se on näkyvillä syyskuussa, lajin päämuuton aikoihin. Kyyhkyn kokoinen mutta sutjakampi haukka saalistaa lennosta pikkulintuja taitavasti. Erilainen lentotapa ja Lyhyet ja leveäkärkiset siivet ovat hyviä eroja jalohaukkoihin.

L, HT

Hiirihaukka

Ormvråk

Muuttavia hiirihaukkoja lentää Talin ja Iso-Huopalahden kautta maalis–huhtikuussa ja elokuulta lokakuuhun. Syyskuussa lintuja voi olla isoimmissa parvissa muutama kymmen, varsinkin jos pesiminen on sujunut normaalia paremmin.

L

Hiirihaukka

Ormvråk

Muuttavia hiirihaukkoja lentää Talin ja Iso-Huopalahden kautta maalis–huhtikuussa ja elokuulta lokakuuhun. Syyskuussa lintuja voi olla isoimmissa parvissa muutama kymmen, varsinkin jos pesiminen on sujunut normaalia paremmin.

L

Piekana

Fjällvråk

Pohjoisessa Suomessa asustava piekana on hiirihaukkaa rotevampi haukka, jonka pesinnän onnistuminen riippuu pikkunisäkkäiden runsaudesta. Sen vuoksi piekanoita nähdään vaihtelevassa määrin läpimuuttajina alueella huhtikuussa ja syys–lokakuussa.

L

Maakotka

Kungsörn

Muutamia maakotkia muuttaa lähes vuosittain syys–lokakuussa alueen kautta, lähinnä tuulisina ja aurinkoisina syyspäivinä. Linnut ovat nuoria tai esiaikuisia, joilla on tuntomerkkinä isot valkeat laikut siiven alapinnalla. Maakotka kaartelee kuninkaallisen rauhallisesti siivet loivasti yläviistoon ojennettuina. 8.10.2015 kolmen linnun parvi muutti itää Iso-Huopalahden ylitse.

HL

Sääksi

Fiskgjus

Sääksi eli vanhalta nimeltään kalasääski vierailee paikalla muuttomatkansa lomassa. Se on helppo tunnistaa pääosin vaaleasta alapuolestaan ja tyypillisestä tavastaan lekutella paikallaan ilmassa kaloja tähyillessään. Joskus kalassa käyvät myös pitkän matkan päässä pesivät sääksiemot.

HL, R

Tuulihaukka

Tornfalk

Tuulihaukka on helppo tunnistaa, kun se räpyttelee siivillään vastatuulessa pitkä pyrstö levällään pysyäkseen paikallaan ilmassa. Myyrän havaitessaan lintu syöksyy kohtisuoraan alas ja usein onnistuu yrityksessään. Ohimuuttajia havaitaan eniten huhti- ja syyskuussa.

HL

Tuulihaukka

Tornfalk

Tuulihaukka on helppo tunnistaa, kun se räpyttelee siivillään vastatuulessa pitkä pyrstö levällään pysyäkseen paikallaan ilmassa. Myyrän havaitessaan lintu syöksyy kohtisuoraan alas ja usein onnistuu yrityksessään. Ohimuuttajia havaitaan eniten huhti- ja syyskuussa.

HL

Ampuhaukka

Stenfalk

Ampuhaukka kuuluu tuuli- ja nuolihaukan tavoin jalohaukkoihin, joilla on tyypillisesti kapeat ja suippokärkiset siivet. Lento on nopeampaa kuin muiden haukkojen. Ampuhaukka näyttäytyy alueella vain muuttoaikoina ja saalistaa pikkulintuja lennosta.

HL

Ampuhaukka

Stenfalk

Ampuhaukka kuuluu tuuli- ja nuolihaukan tavoin jalohaukkoihin, joilla on tyypillisesti kapeat ja suippokärkiset siivet. Lento on nopeampaa kuin muiden haukkojen. Ampuhaukka näyttäytyy alueella vain muuttoaikoina ja saalistaa pikkulintuja lennosta.

HL

Nuolihaukka

Lärkfalk

Nimensä mukaisesti nuolihaukka kiitää pikkulintujen kimppuun vauhdilla, mutta helpommin se saa saalista napatessaan kynsiinsä ruovikon yllä lenteleviä sudenkorentoja. Lähialueella pesivät nuolihaukkaemot käväisevät säännöllisesti metsästämässä vesialueen yllä.

HL, R

Niittysuohaukka

Ängshök

HL, R