Kaikille tuttu kukkuva loispesijä näyttäytyy alueella vain satunnaisesti muuttomatkallaan pysähtyneenä. Harva on sen kukuntaa edes silloinkaan päässyt kuulemaan. Käki voi välttyä tunnistamiselta, sillä se muistuttaa lennossa ja myös höyhenasultaan haukkaa. Havaintoja on ilmoitettu vain muutamista linnuista.
Kuva: Jari Peltomäki
HL
Huuhkaja
Berguv
Suurin pöllömme on tavoitettavissa alueelta satunnaisesti lähinnä syksyisin ja talvella, jolloin nuoria lintuja ilmaantuu taajamiin saalista etsimään. Päivisin huuhkaja piilottelee puiden siimeksessä. Varikset sen usein löytävät ja ilmoittavat viholaisestaan äkäisellä raakunnallaan.
S
Hiiripöllö
Hökuggla
Hiiripöllö vierailee alueella joinain vuosina syysvaelluksillaan ja saattaa jäädä pidemmäksikin aikaan paikalle, jos myyriä vilisee maisemissa. Se on aktiivinen saalistaja päiväsaikaan ja tähystelee saalista mieluusti puun latvasta tai tolpan päältä. Havainnot ovat loka–maaliskuun väliltä. 1951–2018 ajalta on ilmoitettu havainnot kymmenestä hiiripöllöstä.
S
Varpuspöllö
Sparvuggla
Tuikeasilmäinen minipöllömme on syys- ja talvivieras, joka käyttää hyväkseen ruokintapaikkoja. Sieltä se nappaa pikkulintuja ja osan saalista pöllö piilottaa pönttöihin huonojen päivien varalle. Kevään koittaessa, viimeistään maaliskuussa, varpuspöllö palaa pesimämetsään. Vuodelta 1974 lähtien tiedossa on havainnot 20 linnusta loka–maaliskuun väliltä.
S
Lehtopöllö
Kattuggla
Lehtopöllön sukupolvet ovat asustelleet vuosikymmenet Talin kartanolla. Ne pesivät kelopuiden onkalossa. Helmi–maaliskuun öinä voi kuulla niiden huhuilevaa soidinääntä, mutta naukaisevaa kie-vit ääntä ne toistelevat pitkin vuotta. Joskus pöllöt ottavat näkyvästi aurinkoa pesäkolonsa suulla.
P 1–2 paria, T
Sarvipöllö
Hornuggla
Sarvipöllö piilottelee kevät- ja syysmuuton aikana päivisin Iso-Huopalahden ja golfkentän reunamien ryteikköisissä paikoissa ja puiden oksistossa, joten sitä on hankala löytää. Laji on pesinyt Talin golfkentän metsiköissä muutaman kerran hyvän myyrätilanteen turvin.
P 0–1, HL
Suopöllö
Jorduggla
Suopöllön voi nähdä keväällä muuttamassa erikoisen korkein siiveniskuin, jolloin sitä voi epäillä ensi alkuun omituiseksi haukaksi. Iso ”tylppä” pää paljastaa linnun kuitenkin pöllöksi. Pöllön voi joskus pelästyttää lentoon maasta. Viimeisimmät havainnot ovat yli 10 vuoden takaa. Syynä ehkä ympäristön muuttuminen lajille epäedulliseksi.
HL
Kehrääjä
Nattkärra
Kehrääjä lepää päivisin piilossa, mutta se voi nousta kulkijan edestä lentoon toukokuussa tai elo–lokakuussa, jolloin se levähtelee muuttomatkansa varrella. Sen voi onnella nähdä myös saalislennossa aamu- tai iltahämärissä. Havaittu alueella parisen kymmentä kertaa.