Trooppisen Afrikan talvialueilta saapuvia mehiläishaukkoja siirtyy toukokuussa pienissä määrin alueen ylitse pesimäreviireilleen. Elo–syyskuun vaihteessa mehiläishaukkoja voi jälleen havaita kaartelemassa muuttopuuhissa, usein hiirihaukkojen seurana.
L
Merikotkan raamikas siluetti on entistä useammin nähtävissä pääkaupunkiseudullakin pesimäkannan vahvistumisen takia. Kotkan näkee kaartelevan Iso-Huopalahden ja Talin ilmatilassa etenkin maalis–huhtikuussa ja syys –lokakuussa. Monesti niitä on häiritsemässä lokkien tai varisten saattue.
HL
Merikotkan raamikas siluetti on entistä useammin nähtävissä pääkaupunkiseudullakin pesimäkannan vahvistumisen takia. Kotkan näkee kaartelevan Iso-Huopalahden ja Talin ilmatilassa etenkin maalis–huhtikuussa ja syys –lokakuussa. Monesti niitä on häiritsemässä lokkien tai varisten saattue.
HL
Ruskosuohaukka liihottelee matalalla peltojen ja ruovikoiden yllä saalista tähystäessään. Laji on pesinyt Iso-Huopalahden ruokoviidakossa useamman kerran, eikä ole ollut moksiskaan lähellä pauhaavasta liikenteestä. Ylimuuttavia lintuja nähdään eniten huhti- ja syyskuussa.
P 0–1, HL
Ruskosuohaukka liihottelee matalalla peltojen ja ruovikoiden yllä saalista tähystäessään. Laji on pesinyt Iso-Huopalahden ruokoviidakossa useamman kerran, eikä ole ollut moksiskaan lähellä pauhaavasta liikenteestä. Ylimuuttavia lintuja nähdään eniten huhti- ja syyskuussa.
P 0–1, HL
Sinisuohaukka on harvinaistunut Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Se pesii pääosin Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta keväin ja syksyin voi onnella päästä näkemään siniharmaan koiraan tai ruskeankirjavan naaraan ja nuoren linnun muuttopuuhassa.
HL
Sinisuohaukka on harvinaistunut Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Se pesii pääosin Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta keväin ja syksyin voi onnella päästä näkemään siniharmaan koiraan tai ruskeankirjavan naaraan ja nuoren linnun muuttopuuhassa.
HL
Hiljattain kaupunkilaistuneen kanahaukan havaitsee usein varisten kiivaiden varoitusrääkymisten opastamana. Haukka pyydystää ruokalistalleen alueella vierailevia valkoposkihanhia kuten myös variksia ja naakkoja, joita se jaksaa kantaa pesälleen asti.
P 1 pari, HL, HT
Varpushaukka on alueella tavallisimmin silmiin osuva petolintu. Parhaiten se on näkyvillä syyskuussa, lajin päämuuton aikoihin. Kyyhkyn kokoinen mutta sutjakampi haukka saalistaa lennosta pikkulintuja taitavasti. Erilainen lentotapa ja Lyhyet ja leveäkärkiset siivet ovat hyviä eroja jalohaukkoihin.
L, HT
Varpushaukka on alueella tavallisimmin silmiin osuva petolintu. Parhaiten se on näkyvillä syyskuussa, lajin päämuuton aikoihin. Kyyhkyn kokoinen mutta sutjakampi haukka saalistaa lennosta pikkulintuja taitavasti. Erilainen lentotapa ja Lyhyet ja leveäkärkiset siivet ovat hyviä eroja jalohaukkoihin.
L, HT
Muuttavia hiirihaukkoja lentää Talin ja Iso-Huopalahden kautta maalis–huhtikuussa ja elokuulta lokakuuhun. Syyskuussa lintuja voi olla isoimmissa parvissa muutama kymmen, varsinkin jos pesiminen on sujunut normaalia paremmin.
L
Muuttavia hiirihaukkoja lentää Talin ja Iso-Huopalahden kautta maalis–huhtikuussa ja elokuulta lokakuuhun. Syyskuussa lintuja voi olla isoimmissa parvissa muutama kymmen, varsinkin jos pesiminen on sujunut normaalia paremmin.
L
Pohjoisessa Suomessa asustava piekana on hiirihaukkaa rotevampi haukka, jonka pesinnän onnistuminen riippuu pikkunisäkkäiden runsaudesta. Sen vuoksi piekanoita nähdään vaihtelevassa määrin läpimuuttajina alueella huhtikuussa ja syys–lokakuussa.
L
Muutamia maakotkia muuttaa lähes vuosittain syys–lokakuussa alueen kautta, lähinnä tuulisina ja aurinkoisina syyspäivinä. Linnut ovat nuoria tai esiaikuisia, joilla on tuntomerkkinä isot valkeat laikut siiven alapinnalla. Maakotka kaartelee kuninkaallisen rauhallisesti siivet loivasti yläviistoon ojennettuina. 8.10.2015 kolmen linnun parvi muutti itää Iso-Huopalahden ylitse.
HL
Sääksi eli vanhalta nimeltään kalasääski vierailee paikalla muuttomatkansa lomassa. Se on helppo tunnistaa pääosin vaaleasta alapuolestaan ja tyypillisestä tavastaan lekutella paikallaan ilmassa kaloja tähyillessään. Joskus kalassa käyvät myös pitkän matkan päässä pesivät sääksiemot.
HL, R
Tuulihaukka on helppo tunnistaa, kun se räpyttelee siivillään vastatuulessa pitkä pyrstö levällään pysyäkseen paikallaan ilmassa. Myyrän havaitessaan lintu syöksyy kohtisuoraan alas ja usein onnistuu yrityksessään. Ohimuuttajia havaitaan eniten huhti- ja syyskuussa.
HL
Tuulihaukka on helppo tunnistaa, kun se räpyttelee siivillään vastatuulessa pitkä pyrstö levällään pysyäkseen paikallaan ilmassa. Myyrän havaitessaan lintu syöksyy kohtisuoraan alas ja usein onnistuu yrityksessään. Ohimuuttajia havaitaan eniten huhti- ja syyskuussa.
HL
Ampuhaukka kuuluu tuuli- ja nuolihaukan tavoin jalohaukkoihin, joilla on tyypillisesti kapeat ja suippokärkiset siivet. Lento on nopeampaa kuin muiden haukkojen. Ampuhaukka näyttäytyy alueella vain muuttoaikoina ja saalistaa pikkulintuja lennosta.
HL
Ampuhaukka kuuluu tuuli- ja nuolihaukan tavoin jalohaukkoihin, joilla on tyypillisesti kapeat ja suippokärkiset siivet. Lento on nopeampaa kuin muiden haukkojen. Ampuhaukka näyttäytyy alueella vain muuttoaikoina ja saalistaa pikkulintuja lennosta.
HL
Nimensä mukaisesti nuolihaukka kiitää pikkulintujen kimppuun vauhdilla, mutta helpommin se saa saalista napatessaan kynsiinsä ruovikon yllä lenteleviä sudenkorentoja. Lähialueella pesivät nuolihaukkaemot käväisevät säännöllisesti metsästämässä vesialueen yllä.
HL, R
HL, R