Lepinkäiset, varikset ja kottarainen

Harakka, Isolepinkäinen, Korppi, Kottarainen, Mustavaris, Naakka, Närhi, Pikkulepinkäinen, Pähkinähakki, Varis

Pikkulepinkäinen

Törnskata

Uhanalainen pikkulepinkäinen on pesinyt onnistuneesti useimpina vuosina alueen puoliavoimissa pensasmaastoissa. Läpimuuttavia lintuja näkee keväin ja syksyin tähyilemässä saalista pensaiden ja korkeiden ruohokasvien latvassa Iso-Huopalahden täyttömäen rinteillä ja golfkentällä.

P 0–2 paria, HL

Pikkulepinkäinen

Törnskata

Uhanalainen pikkulepinkäinen on pesinyt onnistuneesti useimpina vuosina alueen puoliavoimissa pensasmaastoissa. Läpimuuttavia lintuja näkee keväin ja syksyin tähyilemässä saalista pensaiden ja korkeiden ruohokasvien latvassa Iso-Huopalahden täyttömäen rinteillä ja golfkentällä.

P 0–2 paria, HL

Isolepinkäinen

Varfågel

Harakkaa pienoiskoossa muistuttava mustavalkoinen isolepinkäinen, vanhalta nimeltään lapinharakka, voi osua silmään golfkentän pensaiden latvasta. Läpimuuttajana laji on havaittavissa maalis–huhtikuussa ja syys–lokakuussa. Hyvinä myyrävuosina lintuja jättäytyy talvivieraaksi.

HL, HT

Närhi

Nötskrika

Närhiä voi havaita syksyisin laiskassa lennossaan joinain syksyinä muuttovaelluksen yhteydessä. Linnun hoksaa usein karheasta rääynnästään. Muutama pariskunta pesii salakähmäisesti alueen metsissä. Näitä lintuja tapaa ruokintapaikoilla pitkin talvea.

P 1–3 paria, L, T

Harakka

Skata

Alun toistakymmentä harakkapariskuntaa on sijoittunut pesimään eri puolelle aluetta. Risupesät sijaitsevat useimmiten hyvin piilotettuina avointen alueiden reunapensaikoissa ja metsänlaidoissa. Harakat tyhjentävät muiden lintujen pesiä mutta päätyvät joskus kanahaukan poikasten suihin.

P 15–20 paria, T

Pähkinähakki

Nötkråka

Pähkinähakki näyttäytyy alueella vain elo–lokakuussa harvoin toistuvien vaellustensa yhteydessä. Tuolloin voi nähdä usean kymmenenkin linnun parvia länteen matkaamassa. Hyviä hakkisyksyjä ovat olleet muun muassa 1968, 1985 ja 1995. Havaintoja alueelta on vain kolmisenkymmentä.

HL

Naakka

Kaja

Naakat ovat pitkin vuotta näyttävä ja kuuluva elementti Talin kartanolla, missä asustaa puolensataa naakkaa, joista osaa lienee pesimättömiä. Naakat jättävät kotiseutunsa vain ankarimpien talvien aikana palatakseen maaliskuulla maisemaa elävöittämään.

P 20–30 paria, L, T

Mustavaris

Råka

Yhdyskunnittain pesivä mustavaris on muuttunut 30 vuodessa yleisestä läpimuuttajasta satunnaisesti havaittavaksi lajiksi. Viiden viimeisen vuoden aikana laji on nähty vain viidesti, kun taas 1980-luvulla parvissa saattoi olla 20–30 lintua. Iso-Huopalahden kaatopaikan toiminnan aikana 1960- ja 1970 luvuilla havaittiin monesti talvehtivia lintuja.

HL

Varis

Kråka

Kaikkien tuntema varis kuuluu Iso-Huopalahden ja Talin alueen vakiokalustoon. Uteliaana ja oppivaisena lintuna se osaa yllättää tarkkailijansa monin tavoin. Viimeistään maaliskuussa linnut alkavat kannella risuja pesiään kohentaakseen ja tuttu raakunta säestää touhua. Pesiä on helppo havaita alueen korkeiden puiden latvustoissa.

P 10–20 paria, L, T

Korppi

Korp

Varislintujemme älyniekka ilmaantuu kiertelemään sapuskan toivossa alueen maisemiin lokakuussa. Yksinäisiä ja muutaman linnun parvia näyttäytyy silloin tällöin maaliskuulle saakka. Kaatopaikan aikoina vierailut olivat pysyvämpiä.

HL, HT

Kottarainen

Stare

Kottarainen pitää golfkentistä. Se astelee nurmella metallinkiiltoisessa kevätasussaan ja poimii hyönteisiä viedäkseen ne pöntössä tai puunkolossa varttuville poikasilleen. Toukokuun lopulla pesästä lähtevät nuoret ovat aluksi tasaisen harmaanruskeita, mutta sulkivat syksyksi aikuisten lailla valkopilkkuiseen talvipukuun. Pesimäkanta on pysynyt alueella vakaana, vaikka se on monilla seuduilla vähentynyt tai hävinnyt lyhytruohoisten niittyjen kadottua.

P 10–30 paria, L, ST