Peukaloinen, rautiainen ja rastaat

Kivitasku, Kulorastas, Laulurastas, Leppälintu, Mustarastas, Pensastasku, Peukaloinen, Punakylkirastas, Punarinta, Räkättirastas, Rautiainen, Satakieli, Sinirinta

Peukaloinen

Gärdsmyg

Peukaloinen pesinee Mätäjoen varren lehdossa vuosittain. Useimmiten ”peukun” havaitsee muuttoaikana lokakuussa ruovikon reunalla tai Mätäjoen ja purojen rantaryteiköissä. Useita talvehtimista yrittäviä peukaloisia on ruvettu näkemään viime vuosina.

P 1–2 paria, L, ST

Rautiainen

Järnsparv

Rautiainen on huomaamaton lintu, jonka hento laulusäe häviää helposti muiden lintujen laulukuoroon. Muutamia pareja pesii metsiköiden ja golfkentän reunamilla. Paremmin laji on esillä muuttoaikana huhtikuussa ja syys–lokakuussa, mutta silloinkin se piileskelee pensaikoissa.

P 2–5 paria, L

Punarinta

Rödhake

Punarinta peittoaa hauraan kauniisti helmeilevällä helkyttelyllään lähistöllä melskaavat satakielet. Juhannuksen paikkeilla sitä kuulee uudelleen toisen poikueen perustamisen aikoihin. Usein linnun näkee hyppimässä tasajalkaa pitkillä koivillaan ja nokkaisemassa evästä maasta. Se viihtyy meillä pitkälle syksyyn.

P 15–30 paria, L, ST

Satakieli

Näktergal

Satakielten konsertointia pääsee kuulemaan golfkentän laitamilla ja täyttömäen maastossa toukokuun puolivälistä kesäkuun alkupuolelle. Laulun loppuosan kastanjettimaisen iskevät näppäilyt kuuluvat jopa kilometrin päähän. Satakieli hakeutuu talveksi Afrikan itäosiin. Lajilla on alueella vankka pesimäkanta.

P 15–30 paria, L

Sinirinta

Blåhake

Lapin korea ja taitavasti laulava maakuntalintu on nykyisin paljon harvinaisempi näky kuin 20–30 vuotta sitten. Otollisin aika sen näkemiseen pensastoissa tai ruovikon reunamilla on elokuun lopulla ja syyskuussa ja toisaalta toukokuun puolivälissä, jolloin lauluakin voi kuulla.

HL

Leppälintu

Rödstjärt

Leppälintuja pysähtelee muuttoaikoina alueella. Keväällä voi kuulla lauluakin, syysmuutolla syys–lokakuussa linnut ovat piilosilla ja ruokailevat enimmäkseen puissa ja isoissa pensaissa. Joiltakin vuosilta on pesimiseen viittaavia havaintoja Talin siirtolapuutarhasta. Leppälintu viihtyy männiköiden läheisyydessä.

P 0–2 paria, L

Pensastasku

Buskskvätta

Pensastasku on pesinyt pari kertaa Iso-Huopalahden täyttömäen rinteillä. Muuttoaikainen esiintyminen on vaihtelevaa, sään sanelemaa. Joskus huonolla muuttosäällä voi nähdä puoliavoimissa maastoissa muuttomatkan keskeyttäneitä lintuja. Enimmäkseen havaitaan toukokuussa ja syys–lokakuussa vain yksittäisiä pensastaskuja.

L

Kivitasku

Stenskvätta

Avomaastoja suosiva kivitasku on näkyvillä muuttoaikana pääasiassa Talin golfkentällä ja Vermossa. Lentäessään matalalla linnun pyrstöntyvi vilkkuu valkeana. Pesimähavaintoja on usealta vuodelta, mutta ei enää viime vuosikymmeneltä lajin romahdusmaisen vähenemisen takia. Syyt ovat muuttomatkan varrella.

P 1–2 paria, L

Mustarastas

Koltrast

Huilumaisen kauniisti lavertava mustarastas tunnelmoi illan hämärtyessä ja aamun sarastaessa niin pihoissa kuin metsissä. Pääosa muuttaa pois syksyllä. Monet jäävät kuitenkin talveksi, ja hakeutuvat pakkasen kiristyessä ruokintapaikkojen antimille. Laulua alkaa kuulua taajamissa jo helmikuulta lähtien.

P 30–50 paria, L, T

Mustarastas

Koltrast

Huilumaisen kauniisti lavertava mustarastas tunnelmoi illan hämärtyessä ja aamun sarastaessa niin pihoissa kuin metsissä. Pääosa muuttaa pois syksyllä. Monet jäävät kuitenkin talveksi, ja hakeutuvat pakkasen kiristyessä ruokintapaikkojen antimille. Laulua alkaa kuulua taajamissa jo helmikuulta lähtien.

P 30–50 paria, L, T

Räkättirastas

Björktrast

Muutamia kymmeniä räkättirastaita pesii eri puolella aluetta sekä yksittäisparein että pieninä yhdyskuntina. Muuttoaikoina nähdään golfkentällä suuria parvia huhti- ja syyskuussa. Satoisina pihlajavuosina ”räksiä” pyörii alueella sadoittain, joskus talven ylitse.

P 20–40 paria, L, ST

Laulurastas

Taltrast

Laulurastas aloittaa juttelunsa huhtikuun puolivälin paikkeilla. Useita pariskuntia pesii alueen metsissä. Muuttoaikoina etenkin huhti- ja syyskuussa räkättirastaiden isoista parvista löytyy sekä laulu- että punakylkirastaita, jotka erottuvat räksiä selvästi pienempinä.

P 3-5, L

Punakylkirastas

Rödvingetrast

Punakylkirastaita pesii alueella monenlaisissa paikoissa, niin metsissä kuin taajamissakin. Kauaskantavaa surusointista laulua alkaa kuulua jo huhtikuun alussa. Lajin sirahtavaa sriih -lentoääntä kuulee yötaivaalta sekä keväällä että syys–lokakuussa.

P 8-13, L

Kulorastas

Dubbeltrast

Kulorastas pesii karuilla ja syrjäisillä mäntykankailla. Läpimuuttajana sitä näkee muita rastaitamme harvemmin. Kulorastaan havaitsee yleensä rastasparvesta kuuluvasta karkean kuivasta ja surisevasta lentoäänestä. Nurmella ruokaillessaan se muistuttaa suurta laulurastasta.

L