Varpuset ja peipot

Varpunen

Gråsparv

Varpusen ja pikkuvarpusen vallanvaihto tapahtui vähittäin 1980- ja 1990-luvuilla. Varpusen viimeiset pesimälinnakkeet alueella sijaitsevat Vermon raviradan maisemissa, Talin siirtolapuutarhassa ja Talinrannan asutusalueella. Lajin katastrofaalinen väheneminen on vieläkin hämärän peitossa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten varpunen oli alueella runsas pesimälintu ja nautti talvisaikaan ruokintapaikkojen ja kaatopaikan antimista.

P 5–10 paria, T

Varpunen

Gråsparv

Varpusen ja pikkuvarpusen vallanvaihto tapahtui vähittäin 1980- ja 1990-luvuilla. Varpusen viimeiset pesimälinnakkeet alueella sijaitsevat Vermon raviradan maisemissa, Talin siirtolapuutarhassa ja Talinrannan asutusalueella. Lajin katastrofaalinen väheneminen on vieläkin hämärän peitossa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten varpunen oli alueella runsas pesimälintu ja nautti talvisaikaan ruokintapaikkojen ja kaatopaikan antimista.

P 5–10 paria, T

Pikkuvarpunen

Pilfink

Pikkuvarpunen nähtiin alueella ensimmäisen kerran 30.10.1971 Iso-Huopalahden kaatopaikalla (Jukka Hyvönen). Kymmenen vuotta myöhemmin laji alkoi yleistyä koko eteläisessä Suomessa. Alueen runsas pesimäkanta on keskittynyt Vermoon, Talin kartanolle, siirtolapuutarhaan ja Talinrannalle. Syksyllä suurimmissa parvissa liikkuu useita kymmeniä pikkuvarpusia.

P 20–30 paria, T

Pikkuvarpunen

Pilfink

Pikkuvarpunen nähtiin alueella ensimmäisen kerran 30.10.1971 Iso-Huopalahden kaatopaikalla (Jukka Hyvönen). Kymmenen vuotta myöhemmin laji alkoi yleistyä koko eteläisessä Suomessa. Alueen runsas pesimäkanta on keskittynyt Vermoon, Talin kartanolle, siirtolapuutarhaan ja Talinrannalle. Syksyllä suurimmissa parvissa liikkuu useita kymmeniä pikkuvarpusia.

P 20–30 paria, T

Peippo

Bofink

Peipon reipas laulunsäe alkaa kuulua Tali-Iso-Huopalahden alueella aprillipäivän paikkeilla. Pääjoukot saapuvat kuitenkin vasta parin viikon kuluttua, jonka jälkeen linnut asettuvat elinpiireilleen. Peippo pesii yleensä kahdesti, joten uusi laulukausi koittaa keskemmällä kesää. Peippo on etelässä runsain lintumme, Lapissa valtalaji on pajulintu.

P 50–70 paria, L, ST

Peippo

Bofink

Peipon reipas laulunsäe alkaa kuulua Tali-Iso-Huopalahden alueella aprillipäivän paikkeilla. Pääjoukot saapuvat kuitenkin vasta parin viikon kuluttua, jonka jälkeen linnut asettuvat elinpiireilleen. Peippo pesii yleensä kahdesti, joten uusi laulukausi koittaa keskemmällä kesää. Peippo on etelässä runsain lintumme, Lapissa valtalaji on pajulintu.

P 50–70 paria, L, ST

Järripeippo

Bergfink

Järripeippo muuttaa alueen poikki keväin ja syksyin melko huomaamattomasti, mutta varta vasten muuttoa seuraamalla järrejä voi nähdä sadoittain huhti- ja lokakuussa. Joinakin talvina, kuten 1976/77 ja 2017/18 järripeippoja havaittiin kymmenittäin Talin ja Iso-Huopalahden maisemissa. Hyvä pihlajamarjasato houkuttelee lintuja jättäytymään tavallista myöhempään.

L, ST

Järripeippo

Bergfink

Järripeippo muuttaa alueen poikki keväin ja syksyin melko huomaamattomasti, mutta varta vasten muuttoa seuraamalla järrejä voi nähdä sadoittain huhti- ja lokakuussa. Joinakin talvina, kuten 1976/77 ja 2017/18 järripeippoja havaittiin kymmenittäin Talin ja Iso-Huopalahden maisemissa. Hyvä pihlajamarjasato houkuttelee lintuja jättäytymään tavallista myöhempään.

Kuva: Dave Barnes

L, ST

Viherpeippo

Grönfink

Viherpeippo pesii paikoitellen asumusten läheisyydessä. Enimmät parit asustavat Talin kartanolla ja siirtolapuutarhassa. Laulantaa alkaa kuulua jo tammikuun kauniina säillä, sillä ruokintapaikoilla itseään lihottaneet linnut ovat entisiä aikoja varhemmin priimakunnossa ja siten valmiimpia kuuluttamaan elinpiiristään.

P 10–30, L, T

Viherpeippo

Grönfink

Viherpeippo pesii paikoitellen asumusten läheisyydessä. Enimmät parit asustavat Talin kartanolla ja siirtolapuutarhassa. Laulantaa alkaa kuulua jo tammikuun kauniina säillä, sillä ruokintapaikoilla itseään lihottaneet linnut ovat entisiä aikoja varhemmin priimakunnossa ja siten valmiimpia kuuluttamaan elinpiiristään.

P 10–30, L, T

Tikli

Steglits

Korean väristä tikliä ei heti uskoisi suomalaiseksi pesimälinnuksi. Se asustaa Talin kartanon metsiköissä ja lähitaajamien reunamille, missä se rakentaa pesänsä korkealla puun latvustoon. Monissa kielissä lintu on saanut nimensä luikahtavan did-lit lentoäänensä perusteella. Laulusäe on nopearytminen kirkas ja taidokas livertely.

P 7–15, L, HT

Vihervarpunen

Grönsiska

Vihervarpusen esiintyminenalueella on runsainta huhtikuussa ja syys–lokakuussa, jolloin lintuja muuttaa alueen läpi. Tervalepän siemensadon ollessa huipussa jopa satojen lintujen parvia voi asettua syksyllä alueelle vuodenvaihteen ylitse. Jokunen pari voi pesiä satunnaisesti alueen kuusissa tai männyissä.

SP 0–1, L, HT

Vihervarpunen

Grönsiska

Vihervarpusen esiintyminenalueella on runsainta huhtikuussa ja syys–lokakuussa, jolloin lintuja muuttaa alueen läpi. Tervalepän siemensadon ollessa huipussa jopa satojen lintujen parvia voi asettua syksyllä alueelle vuodenvaihteen ylitse. Jokunen pari voi pesiä satunnaisesti alueen kuusissa tai männyissä.

Kuva: Dave Barnes

SP 0–1, L, HT

Hemppo

Hämpling

Hemppojen pikkuparvia voi tavata joinain talvina alueen vähentyneissä rikkaruohostoissa. Muutamia pareja pesii vuosittain siirtolapuutarhassa ja asuinalueiden lähettyvillä, jopa pihoissa. Läpimuutto on vähäistä. Eniten hemppoja on havaittavissa maalis–huhtikuussa sekä loka–marraskuussa.

P 1–3, HL, ST

Urpiainen

Gråsiska

Urpiainen pesii pääosin Lapissa mutta on ajoittain runsas läpimuuttaja etelässä. Määrät ja esiintymisajankohta vaihtelevat suuresti. Maaliskuu ja syys–lokakuu ovat parhaita aikoja lajin näkemiseen, mutta joskus isoja parvia kiertelee alueella pitkin talvea ruokaillen koivuissa, tervalepissä ja rikkaruohostoissa. Viime vuosien muutamat touko–kesäkuun havainnot viittaavat eteläisen cabaret -alalajin pesimiseen alueella..

L, T

Urpiainen

Gråsiska

Urpiainen pesii pääosin Lapissa mutta on ajoittain runsas läpimuuttaja etelässä. Määrät ja esiintymisajankohta vaihtelevat suuresti. Maaliskuu ja syys–lokakuu ovat parhaita aikoja lajin näkemiseen, mutta joskus isoja parvia kiertelee alueella pitkin talvea ruokaillen koivuissa, tervalepissä ja rikkaruohostoissa. Viime vuosien muutamat touko–kesäkuun havainnot viittaavat eteläisen cabaret -alalajin pesimiseen alueella..

L, T

Tundraurpiainen

Snösiska

Urpiaisen pieninokkainen lähisukulainen on alueella harvalukuinen, mutta lähes vuosittainen talvivieras. Se erottuu urpiaisparvista vaaleampana ja vähemmän viiruisena. Linnun lentäessä poispäin voi nähdä erityistuntomerkin, laajalti valkean yläperän. Tundraurpiaisen asema omana lajinaan on kyseenalaistettu viime aikoina.

S

Kirjosiipikäpylintu

Bändelkorsnäbb

Kirjosiipikäpylintu on harvinainen läpimuuttaja alueella. Havaintoja on vain kolmisenkymmentä ja ne keskittyvät elo- ja joulukuun välille, enimmät syksylle 1987, jolloin kirjosiivet vaelsivat tavallista runsaampana. Ainoa kesähavainto on tehty 21.7.2017 Iso-Huopalahdella (Antero Lindholm).

Kuva: Markku Huhta-Koivisto

S

Pikkukäpylintu

Mindre korsnäbb

Pikkukäpylintujen elämää ohjaa kuusen siemensato. Sen ollessa runsas pesintä onnistuu hyvin ja vaeltavia parvia näkyy runsaasti kuten alkukesästä 2017. Muulloin ”pikkukäppäri” on havaittavasti enemmän tai vähemmän satunnaisesti yksittäin ja pikkuparvina kuusen käpyjen kimpussa.

Kuva: Markku Huhta-Koivisto

L, HT

Pikkukäpylintu

Mindre korsnäbb

Pikkukäpylintujen elämää ohjaa kuusen siemensato. Sen ollessa runsas pesintä onnistuu hyvin ja vaeltavia parvia näkyy runsaasti kuten alkukesästä 2017. Muulloin ”pikkukäppäri” on havaittavasti enemmän tai vähemmän satunnaisesti yksittäin ja pikkuparvina kuusen käpyjen kimpussa.

L, HT

Isokäpylintu

Större korsnäbb

Isokäpylintu on suuresti pikkukäpylinnun näköinen ja siten hankala laji tunnistaa. Nokka on kuitenkin jykevämpi ja harjoituksella hyvän äänikorvan omaava pystyy lajin tunnistamaan laulun ja muiden äänten perusteella. Laji on tunnistettu alueella vain muutaman kerran syksyllä.

HL, HT

Punavarpunen

Rosenfink

Punavarpusen 3–4 tavuista fii-tyy fi-ti-yy -vihellystä on helppo matkia. Joskus puna-asuinen koiras tulee katsomaan, mikä vieras koiras uhkaa reviiriä. Yksivuotiaat koiraat ovat naaraan tavoin harmaanruskeita. Ne osaavat laulaa, mutta aika harvoin niille riittää naaraita. Pääosa linnuista poistuu Suomesta jo heinäkuussa. Useita pareja pesii Iso-Huopalahden täytemaan pensasalueella sekä metsän ja ruovikon laiteilla.

P 5–10, HL

Punavarpunen

Rosenfink

Punavarpusen 3–4 tavuista fii-tyy fi-ti-yy -vihellystä on helppo matkia. Joskus puna-asuinen koiras tulee katsomaan, mikä vieras koiras uhkaa reviiriä. Yksivuotiaat koiraat ovat naaraan tavoin harmaanruskeita. Ne osaavat laulaa, mutta aika harvoin niille riittää naaraita. Pääosa linnuista poistuu Suomesta jo heinäkuussa. Useita pareja pesii Iso-Huopalahden täytemaan pensasalueella sekä metsän ja ruovikon laiteilla.

P 5–10, HL

Taviokuurna

Tallbit

Taviokuurna ei heville lähde Lapin kuusikoista etelärannikolle asti. Joskus täytyy kuitenkin vaeltaa ravinnon haussa tavallista pidemmälle. Vaellukset ajoittuvat pääosin loka–joulukuulle. Viimeksi taviokuurnia havaittiin enemmälti joulukuussa 2012. Myös loppusyksyinä 1976, 1981, ja 2001 lintuja oli liikkeellä Iso-Huopalahtea ja Talia myöten.

HL, HT

Taviokuurna

Tallbit

Taviokuurna ei heville lähde Lapin kuusikoista etelärannikolle asti. Joskus täytyy kuitenkin vaeltaa ravinnon haussa tavallista pidemmälle. Vaellukset ajoittuvat pääosin loka–joulukuulle. Viimeksi taviokuurnia havaittiin enemmälti joulukuussa 2012. Myös loppusyksyinä 1976, 1981, ja 2001 lintuja oli liikkeellä Iso-Huopalahtea ja Talia myöten.

HL, HT

Punatulkku

Domherre

Muutama kymmen vuotta sitten punatulkkujen parvet olivat ruokintapaikoilla paljon suurempia kuin nykyään. Syksyllä tulkkuja näkee enemmälti yleensä päämuuton aikaan lokakuussa. Alueella näyttää pesivän muutama pari. Kesäaikana laji on hyvin huomaamaton.

P 2–3 paria, L, T

Punatulkku

Domherre

Muutama kymmen vuotta sitten punatulkkujen parvet olivat ruokintapaikoilla paljon suurempia kuin nykyään. Syksyllä tulkkuja näkee enemmälti yleensä päämuuton aikaan lokakuussa. Alueella näyttää pesivän muutama pari. Kesäaikana laji on hyvin huomaamaton.

P 2–3 paria, L, T

Nokkavarpunen

Stenknäck

Nimestään huolimatta peippoihin kuuluva nokkavarpunen on runsastunut viime vuosikymmenen aikana Suomessa ja myös Iso-Huopalahden ja Talin maisemissa. Parhaat edellytykset jymynokan näkemiseen ovat huhti–toukokuussa. Muutama pari pesii alueella. ”Nokkis” on muuttolintu, mutta joitakin havaitaan talvellakin.

P1–3 paria, HL, HT