Viiksitimali, tiaiset ja puukiipijä

Hömötiainen, Kuusitiainen, Puukiipijä, Pyrstötiainen, Sinitiainen, Talitiainen, Töyhtötiainen, Viiksitimali

Viiksitimali

Skäggmes

Erikoisen näköinen viiksitimali vakinaistui pesimälinnuksi Suomeen vuoden 1990 vaelluksen jälkeen. Alueen ensihavainto tehtiin 14.5.2006 (Jyri Heino). Timali asustaa vain järviruovikoissa ja on suuresti riippuvainen järviruo´on siemensadosta varsinkin talviesiintymisessään. Iso-Huopalahden ruovikossa laji pesii joinain vuosina ja on tavattavissa joskus talvisinkin, kuten talvella 2018/2019.

P 0–10 paria, HT

Pyrstötiainen

Stjärtmes

Pyrstötiaisia havaitaan pikkuparvina eniten syys–lokakuisten vaellusten yhteydessä. Joinakin vuosina pyrstötiaiset ovat yrittäneet pesiä Iso-Huopalahden koivikoissa, mutta yleensä pesintä on epäonnistunut pesärosvojen tai haitallisten sääolosuhteiden johdosta.

P 0–1, L, T

Sinitiainen

Blåmes

Ruotsin lipun värejä kantava sinitiainen on vilkas ja utelias pikkulintu. Sen monista äänistä tunnetuin on kirkkaana heläjävä vihellyssarja tsii-tsii tsihihihihihihi. Sinitiaisen näkee usein kieppumassa lepissä ja koivuissa selkä alaspäin siemeniä ja silmuja napostelemassa. Pesä sijaitsee pöntössä tai puunkolossa.

P 30–60 pariaa, L, T

Talitiainen

Talgoxe

Kaikkien tuntema talitintti on luonamme kesät talvet. Se on neuvokas ja vilkas lintu, jonka kanta on alueella vahva runsaan pöntötyksen ansiosta. Talitiaisparit pesivät sinitiaisten tapaan kahdesti kesässä ja vaikka munia on paljon, poikasista selviää aikuisiksi yleensä vain noin neljäs- tai viidesosa.

P 30–60 pariaa, L, T

Kuusitiainen

Svartmes

Pesimälintuna merkittävästi vähentynyt kuusitiainen on satunnainen pesijä alueella, sillä se on nimensä mukaisesti kuusikoiden asukas. Useimmiten kuusitiaisen tavoittaa talvella ruokintapaikalta muiden tiaisten joukosta. Joinain syksyinä tapahtuu Suomeen runsasta vaellusta syys–lokakuussa itärajan takaa.

SP 0–1, L, HT

Töyhtötiainen

Tofsmes

Töyhtötiainen suosii elinympäristönään mäntyvaltaisia metsiä. Varhaisempina vuosina sitä nähtiin alueen laitametsissä vuosittain, mutta asutusalueiden laajetessa havainnot ovat käyneet vähiksi, eikä pirteää töyhtöniekkaa ole havaittu joka vuosi. Ruokintapaikalla linnun voi onnella tavoittaa talvella.

Hömötiainen

Talltita

Hömötiaisen kanta on huvennut alle puoleen 50 vuodessa vanhojen metsien ja niiden tarjoamien lahopuiden vähenemisen takia. ”Hömppä” kun kovertaa pesäkolonsa lahopökkelöön. Nykyään lajin voi tavata onnella talvella ruokintapaikalla tai ajoittaisilla syysvaelluksillaan.

L, HT

Puukiipijä

Trädkrypare

Kaarnanraoista hyönteisiä ja hämähäkkejä naskalinokallaan kaiveleva puukiipijä pesii muutaman parin voimin alueen metsämailla. Lintuja näkee kevät- ja syysmuuton aikana ja yhä useammat puukiipijät ovat oppineet käymään talvella ruokintapaikoilla.

P 4–5 paria, L, T